Viisi kysymystä verensokerista

Aamupala valkoisen liinan päällä. Maitolasi, puolitettu kiivi, lusikka, sekä kulho, jossa on puuroa ja mustikoita.
Kuva: Sydänliitto / Anna Kara

1. “Mitä verensokerilla tarkoitetaan?” 

Verensokerilla tarkoitetaan veressä olevaa glukoosia. Veressä oleva sokerin lähteitä ovat pääasiallisesti ruoka, juoma, lihasten ja maksan vapauttama glykogeeni sekä maksan tuottama glukoosi. Veressä olevan sokerin säätely on tarkkaa ja verensokeri vaihtelee terveellä ihmisellä hyvin vähän. Tavallinen verensokerin vaihteluväli poikkeaa harvoin 4‒8 mmol/l lukemista. 

Verensokerin viitearvot kertovat elimistön sokeriaineenvaihdunnasta. Paaston, eli 10‒12 tunnin ravinnottomuuden jälkeen verensokeri terveellä ihmisellä on paastoverinäytteessä sokeria 6 mmol/l tai vähemmän. Sokerirasitustestissä terveellä ihmisellä verensokeri jää alle 7,8 mmol/l. 

2. “Kävin sokerirasituskokeessa. Mitä tarkoittaa paastoglukoosi ja mitä heikentynyt sokerinsieto?” 

Mikäli paastoverinäytteen sokeri on 6,1‒6,9 mmol/l, on kyse kohonneesta paastoglukoosista. Jos sokerirasituskokeessa verensokeripitoisuus on 7,8‒11 mmol/l kahden tunnin kohdalla tai kaksi tuntia aterian jälkeen, puhutaan heikentyneestä sokerinsiedosta. Sekä kohonnut paastoglukoosi ja heikentynyt sokerinsieto ovat esidiabeteksen muotoja. 

3. “Milloin on kyse diabeteksesta?” 

Jos paastoverinäytteen glukoosipitoisuus on 7,0 mmol/l tai yli tai jos kahden tunnin sokerirasituskokeen jälkeen paastoglukoosi on 11,1 mmol/l tai yli, on kyse diabeteksesta. 

4. “Miten ylipaino lisää aikuisiän diabeteksen riskiä?” 

Kun rasva kertyy lihaksiin ja maksaan, verensokeria laskevan insuliinin vaikutus kudoksissa heikkenee. Kun veren sokeria laskevan insuliinin vaikutus vähenee, keho pyrkii tasapainottamaan tilanteen tuottamalla lisää insuliinia, jotta verensokeri säilyy normaalina. Ennen pitkää elimistö väsyy, eikä jaksa tuottaa insuliinia tarpeeksi, mikä johtaa siihen, että verensokeri nousee. 

5. “Isälläni on diabetes, itselläni ei ole sitä vielä todettu. Voinko tehdä jotain?” 

Kaikkiin riskitekijöihin, kuten sukupuoleen, ikään ja perimään ei valitettavasti voi vaikuttaa, mutta elintavoilla on suuri merkitys tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. 

Jos painoindeksi (BMI) on 25-30, riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on 5‒10-kertainen normaalipainoisiin verrattuna. Painoindeksin ollessa yli 30 on riski 15‒30-kertainen ja sen ollessa yli 37 on sairastumisriski 40-kertainen. Jo noin 5 % painonpudotus ehkäisee tehokkaasti diabetesta. Jos paastoverensokeri ja kahden tunnin sokeriarvo alkavat olla koholla, on aika tarttua toimeen. Varhain aloitetulla elintapojen muutoksella on mahdollista estää tai merkittävästi viivästyttää tyypin 2 diabeteksen puhkeaminen.

Siirry takaisin Tieto+ -osioon tätä linkkiä painamalla.    

Skip to content